Miksi työkyvyttömyysriskien hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota juuri nyt?
Vuodenvaihteessa 2026 työeläkemaksuihin tuli useita muutoksia. Suurimmalle osalle suomalaisyrityksistä ne näkyvät vain rivinä palkkahallinnossa. Mutta jos yrityksen palkkasumma on muutaman miljoonan euron luokkaa tai sen yli, TyEL-maksu ei enää ole pelkkä kiinteä prosenttiosuus palkoista — siitä tulee osittain yrityksen oma, vuosittain vaihteleva kustannuserä. Ja se vaihtelu voi olla yllättävän suuri.
TyEL-maksun kaksi osaa
TyEL-maksuun sisältyy kaksi keskeistä elementtiä: kaikille samansuuruinen perusosa sekä työkyvyttömyyseläkemaksu. Vuonna 2026 työnantajan keskimääräinen maksuosuus on 17,1 prosenttia palkkasummasta (TyEL-kokonaismaksu on 24,40 %, josta työntekijän osuus on 7,30 %). Tästä työnantajan maksusta keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä on työkyvyttömyyseläkemaksua.
Pienillä työnantajilla (palkkasumma alle noin 2,45 milj. € vuonna 2026) tämä maksu on kaikille sama. Kun tämä raja ylittyy, yritys siirtyy asteittain maksuluokkamallin piiriin, jossa oman työkyvyttömyyshistorian painoarvo kasvaa palkkasumman kasvaessa.
Esimerkkilaskelma elävästä elämästä
Yritys, jonka palkkasumma on 5 miljoonaa euroa vuodessa, maksaa TyEL-maksua yhteensä noin 855 000 euroa vuodessa (17,1 % palkkasummasta). Jos yritys sijoittuu maksuluokkamallin keskimääräiseen luokkaan, työkyvyttömyyseläkemaksun osuus tästä on noin 40 000 euroa vuodessa. Tässä kohtaa asia muuttuu kiinnostavaksi: maksuluokkamallissa on 11 porrasta, ja ääripäiden ero on huomattava. Alimmillaan työkyvyttömyyseläkemaksu voi olla vain kymmenesosa keskimääräisestä tasosta — esimerkkiyrityksellä siis noin 4 000 euroa. Ylimmillään se voi olla 5,5-kertainen keskitasoon nähden — noin 220 000 euroa. Saman kokoisen, saman toimialan yrityksen TyEL-kustannus voi siis vaihdella jopa yli 200 000 euroa vuodessa pelkästään sen perusteella, millainen työkyvyttömyystilanne yrityksellä on ollut.
Tämä ei ole teoreettinen laskuharjoitus. Maksuluokka määräytyy suoraan yrityksen toteutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden — erityisesti pitkien sairauspoissaolojen johtaman työkyvyttömyyden — perusteella parin vuoden viiveellä. Se, mitä yrityksessä tapahtuu tänä vuonna työkyvyn suhteen, näkyy TyEL-laskulla parin vuoden kuluttua.
Miksi juuri nyt?
Maksuluokkamallia uudistettiin vuoden 2024 alusta. Muutoksen tavoitteena on kannustaa aiempaa suoraviivaisemmin ja nopeammin vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja kuntoutukseen — muun muassa tuomalla myös yli kaksi vuotta kestäneet kuntoutustuet maksuluokkavaikutuksen piiriin. Koska maksuluokka lasketaan parin vuoden takaisten tietojen perusteella, uudistuksen jälkeiset ensimmäiset todelliset vaikutukset alkavat näkyä yritysten TyEL-laskuilla vasta vuoden 2026 lopulla ja sen jälkeen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni yritys on parhaillaan — tietämättään — kartuttamassa tulevien vuosien maksuluokkaansa. Ikäsidonnaisten maksujen poistuminen ja yhtenäistyminen vuonna 2026 on samalla nostanut esiin koko TyEL-maksurakenteen aiempaa näkyvämmin johdon pöydälle. Yhdistelmä tekee tästä hetkestä poikkeuksellisen hyvän ajankohdan pysähtyä miettimään, mikä oman organisaation työkyvyttömyysriski todellisuudessa on — ja mitä sille voi tehdä, ennen kuin luvut lyödään lukkoon seuraaviksi vuosiksi.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Kun palkkasumma on riittävän suuri, työkyvyttömyysriskien hallinta ei ole enää pelkkä henkilöstöasia — se on suoraan taloudellinen kysymys, joka näkyy tuloslaskelmassa yhtä konkreettisesti kuin mikä tahansa muu kustannuserä. Ero parhaan ja huonoimman maksuluokan välillä voi 5 miljoonan euron palkkasummalla tarkoittaa satojatuhansia euroja vuodessa — rahaa, joka on joko käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen tai sidottuna toteutuneisiin työkyvyttömyystapauksiin.
Tämä on myös hyvä uutinen: koska maksuluokka on suoraan yhteydessä yrityksen omaan työkyvyttömyyshistoriaan, se tarkoittaa myös sitä, että ennakoivalla ja systemaattisella työkykyjohtamisella on suora, mitattava vaikutus tulevien vuosien TyEL-kustannuksiin.
Sarjan seuraavassa osassa käymme läpi mistä yrityksen TyEL-maksuluokka oikeasti muodostuu — ja miksi sen näkee vasta kahden vuoden viiveellä.
---
Lähteet: Eläketurvakeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työeläkevakuuttajat