Pitkä sairauspoissaolo ei näy vain henkilöstökuluissa — se näkyy TyEL-laskulla vuosia myöhemmin

Sarjan neljännessä osassa käsittelimme vuoden 2026 käännekohtaa ja maksuluokkauudistusta, joka toi muun muassa pitkittyneet kuntoutustuet aiempaa tiukemmin osaksi maksuluokkalaskentaa. Tässä osassa siirrytään yksilötasolle: miten yksittäisen työntekijän pitkä sairauspoissaolo muodostaa "jäävuori-ilmiön", jonka suurin kustannus paljastuu vasta vuosia myöhemmin?

Sairauspoissaolon näkyvä osa: välittömät henkilöstökulut

Kun työntekijä jää pitkälle sairauslomalle, johdon ja esihenkilöiden huomio kiinnittyy luonnollisesti arjen välittömiin kustannuksiin ja järjestelyihin. Näitä ovat muun muassa:

• Palkkakustannukset: Palkanmaksu poissaoloajalta työnantajan velvoitteiden mukaisesti.
• Sijaiskustannukset ja ylityöt: Korvaavan työvoiman hankinta, rekrytointi, perehdytys tai muun tiimin kuormittuminen.
• Menetetty tuottavuus: Työtehon lasku ennen poissaolon alkamista ja töiden viivästyminen.

Moni työnantaja laskee, että kun sairauspäiväraha-aika alkaa ja Kela korvaa osan palkkakustannuksista, suorin taloudellinen piikki tasaantuu. Tämä on kuitenkin vasta jäävuoren huippu.

Sairauspoissaolon piilotettu osa: TyEL-maksuluokkavaikutus

Jos pitkä sairauspoissaolo pitkittyy entisestään ja johtaa lopulta kuntoutustukeen eli määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pysyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen, kustannuksen painopiste siirtyy.

Suuremmissa yrityksissä (palkkasumma yli ~2,5–5 miljoonaa euroa) toteutunut työkyvyttömyystapaus kerryttää yrityksen omavastuuta. Kahden vuoden viiveellä tämä yksittäinen tapaus nostaa yrityksen TyEL-maksuluokkaa.

Esimerkki: Yhden tapauksen kerrannaisvaikutus

Kuvitellaan tilanne, jossa 45-vuotias avainhenkilö sivuutetaan varhaisen tuen mallissa ja uupumus tai tuki- ja liikuntaelinsairaus johtaa yli vuoden sairauslomaan ja lopulta kuntoutustukeen.

1. Vuodet 1–2 (Välittömät kulut): Sairausajan palkka, sijaiskulut ja rekrytointi voivat maksaa yritykselle 30 000 – 60 000 euroa.
2. Vuodet 3–5 (TyEL-lasku): Tapaus siirtyy eläkeyhtiön rekisterien kautta yrityksen maksuluokkalaskentaan. Yksi painava eläketapaus voi nostaa suuren yrityksen maksuluokkaa pykälällä tai parilla. Tämä tarkoittaa TyEL-laskulle kymmenien tuhansien eurojen vuosittaista lisälaskua, joka toistuu 2–3 vuoden ajan.

Lopputuloksena yksittäisen pitkittyneen tapauksen kokonaiskustannus yritykselle voi nousta helposti yli 100 000 – 150 000 euroon — ja suurin osa tästä summasta maksetaan vasta silloin, kun itse sairausloma on jo poistunut arjen otsikoista.

Miten piilokustannuksen voi katkaista?

Sairauspoissaolo ei muutu TyEL-maksuksi yön yli. Matkalla on useita kriittisiä tarkistuspisteitä, joissa suuntaa voidaan muuttaa:

• Varhainen puuttuminen (30-60-90-sääntö): Saavutetaanko lakisääteiset ja yrityksen omat rajapyykit aktiivisesti, vai tyydytäänkö vain odottamaan lääkärintodistusten jatkumista?
• Korvaava ja mukautettu työ: Voidaanko työntekijälle tarjota kevennettyä tai täysin muuta työtä ennen kuin kierre pitkittyy?
• Työterveysyhteistyön ohjaus: Kysytäänkö työterveydeltä vain lausuntoja vai vaaditaanko heiltä konkreettista kuntoutus- ja työhönpaluusuunnitelmaa?

Ajoissa tehty 5 000 euron panostus työjärjestelyihin, uudelleenkoulutukseen tai ergonomiaan on taloudellisesti moninkertainen voitto verrattuna siihen, että tapaus päästetään karkaamaan maksuluokkaan asti.

Sarjan seuraavassa osassa siirrymme johtoryhmän ja hallituksen pöytään: käymme läpi ne 5 kysymystä, jotka toimitusjohtajan pitäisi kysyä HR:ltä ja talousjohdolta ennen kuin seuraavan vuoden maksuluokat ja TyEL-budjetit lukitaan.