Vuoden 2024 TyEL-lakireformin kaikkein rajuin ja vähiten ymmärretty muutos liittyy määräaikaisiin kuntoutustukiin. Tämä muutos iskee täydellä painollaan suurtyönantajien maksuluokkiin ensimmäistä kertaa vuonna 2026.
Miten järjestelmä toimi ennen? Aiemmin dynaamisessa TyEL-maksuluokkalaskennassa (suure E_v,i^I eli vakuutuksen toteutunut eläkemenovastuu) huomioitiin pääasiassa vain toistaiseksi myönnetyt, pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Määräaikaiset kuntoutustuet (jotka ovat käytännössä määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä kuntoutuksen ajaksi) jäivät usein laskennan ulkopuolelle tai niillä oli huomattavasti kevyempi painoarvo. Tämä johti tilanteisiin, joissa pitkiä, vuosia kestäviä sairauslomia ja kuntoutusjaksoja pidettiin "halvempina" kuin lopullisia eläkepäätöksiä.
Mikä muuttui reformissa ja iskee nyt vuonna 2026?
2 vuoden rinnastussääntö: Uudessa laissa säädetään, että kaikki yli kaksi vuotta (24 kuukautta) yhtäjaksoisesti kestäneet määräaikaiset kuntoutustuet rinnastetaan maksuluokkalaskennassa täysimääräisesti pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Miksi tämä on "hiljainen tasepommi"? Monessa organisaatiossa on työntekijöitä, jotka ovat olleet pitkään poissa operatiivisesta arjesta kuntoutustuella tai pitkällä sairauslomalla ilman aktiivista työhönpaluusuunnitelmaa. Nämä tapaukset ovat usein jääneet HR-järjestelmiin passiivisina riveinä.
Uuden lain myötä nämä "roikkuvat" tapaukset muuttuvat suoriksi taloudellisiksi pommeiksi. Yksittäinenkin yli kaksi vuotta kestänyt kuntoutustuki voi nostaa suuryrityksen tai sen tytäryhtiön TyEL-maksuluokkaa usealla portaalla ja maksaa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä vakuutusmaksua. Aktiivinen, varhainen puuttuminen ja työhönpaluun tuki (ammatillinen kuntoutus) eivät ole enää vain hyvää HR-politiikkaa, vaan kriittistä taseen suojelua.