Osa 3: Työkyvyn hinta -blogisarja
Sarjan toisessa osassa kävimme läpi, miten TyEL:n maksuluokka lasketaan kahden vuoden viiveellä.
Tässä osassa siirrytään teoriasta euroihin. Otetaan kaksi yritystä, joilla on täsmälleen sama toimiala, sama henkilöstömäärä ja sama 10 miljoonan euron palkkasumma — mutta täysin eri vertailukohdat tuloslaskelman alimmalla rivillä.
Kaksi yritystä, kaksi täysin eri todellisuutta
Kuvitellaan kaksi teollisuus- tai palvelualan yritystä: Yritys A ja Yritys B. Molemmat työllistävät reilut pari sataa työntekijää ja kummankin vuotuinen palkkasumma on tasan 10 miljoonaa euroa. Päältä päin yritykset näyttävät samankaltaisilta, mutta niiden suhtautuminen työkykyjohtamiseen on ollut viime vuosina erilaista:
Yritys A on hoitanut työkykyriskejä ennakoivasti: varhaisen tuen malli toimii käytännössä, poissaoloihin puututaan nopeasti ja korvaavia töitä järjestetään joustavasti. Se on onnistunut pitämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset minimissä ja sijoittuu maksuluokkamallissa luokkaan 1 (alin maksuluokka).
Yritys B on käsitellyt työkykyasioita vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Pitkiä sairauspoissaoloja on kertynyt, eikä korvaavaa työtä ole pystytty tarjoamaan. Muutaman valitettavan tapauksen seurauksena yritys on päätynyt luokkaan 9 (korkean riskin maksuluokka).
Mitä tämä tarkoittaa euroina vuonna 2026?
Molempien yritysten keskimääräinen TyEL-perusmaksu on saman suuruinen. Ero syntyy työkyvyttömyyseläkemaksun osuudesta:
| Tunnusluku | Yritys A (Luokka 1) | Yritys B (Luokka 9) | Ero vuodessa |
| Palkkasumma | 10 000 000 € | 10 000 000 € | 0 € |
| Työkyvyttömyyseläkemaksu | ~8 000 € | ~230 000 € | ~222 000 € |
| Koko TyEL-lasku (yhteensä) | ~1 630 000 € | ~1 850 000 € | ~220 000 € |
Yritys B maksaa pelkästään työkyvyttömyysriskistään yli 220 000 euroa enemmän kuin Yritys A — joka ikinen vuosi, kunnes maksuluokka saadaan korjattua.
Ei vain yhden vuoden kustannus
Maksuluokka ei muutu hetkessä. Koska luokitus perustuu useamman vuoden historiatietoihin, Yritys B tulee maksamaan tätä yli 200 000 euron "ylihintaa" useampana vuotena peräkkäin. Kolmen vuoden ajanjaksolla puhutaan jo yli 600 000 euron erosta.Tämä euro-ero menee suoraan yrityksen liiketulokseen.
Jos yrityksen käyttökateprosentti on vaikkapa 5 %, Yritys B:n täytyy myydä yli 4 miljoonaa euroa enemmän kattakseen pelkän TyEL-maksuluokkaeron tuoman lisäkustannuksen.
Kysymys johdolle: kumpaan ryhmään te kuulutte?
Suurin osa suomalaisista yli 5 miljoonan euron palkkasumman yrityksistä sijoittuu maksuluokkiin 3–5, eli keskitasolle. Silloin liikkumavaraa on molempiin suuntiin: laskua on mahdollista pienentää merkittävästi, mutta riski luokan romahtamisesta huonompaan suuntaan on yhtä lailla todellinen. Sarjan seuraavassa osassa syvennymme siihen, miksi juuri vuosi 2026 on käännekohta ja miten lakimuutosten ensimmäiset todelliset vaikutukset iskevät yritysten arkeen.
---
Lähteet: Eläketurvakeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työeläkevakuuttajat